Haku blogista sanalla: vhs

Hakutuloksia: 3 kpl

torstai, 15. joulukuu 2016

Video Cop -uusi sarja

Ne jotka ovat ahkerasti seuranneet Trash Videon facebook-sivuja ovat ehkä hoksanneet päivityksistämme että jotain uutta on tekeillä. Nyt on vihdoin ja viimein aika kertoa virallisesti myös omilla sivuillamme mistä oikein on kyse!

Vuoden 2016 ajan Trash Video on työstänyt uutta sarjaa nimeltä Video Cop. Olemme saaneet tätä kirjoitettaessa purkitettua kaksi jaksoa, jotka kummatkin saavat ensi-iltansa näillä näkymin vuoden 2017 keväällä.
Kyseessä on erilaisia elokuvagenrejä huolettomasti sekoittava toiminnallinen nettisarja, jonka keskiössä on 80-luvun hervantalainen kyttä Jake Crusher. Kyttä, joka pääsee tutkimuksissaan liian lähelle kansainvälistä salaliittoa ja saa maksaa siitä kalliin hinnan: Hänet siirretään sisään videomaailmaan, jossa mikä tahansa videoleffa muuttuu tappavan todelliseksi.

Jokainen jakso edustaa siis omaa elokuvagenreä, sellaisia genrejä, joista Trash Videon pojjaat ovat pitäneet iät ja ajat. Ensimmäisessä jaksossa Terminator Commando ollaan Arnold Schwarzeneggerin viitoittamassa Commando-maailmassa ja tokassa jaksossa Bandits And Bloodhounds ollaankin lännenelokuvassa parhaaseen Sergio Leone -tyyliin.
Sarja tullaan julkaisemaan elokuvafesteillä kuten TUFF ja Cinemadrome sekä tietysti Youtubessa Trash Videon kanavalla. Idea tässä vaiheessa olisi saada kaksi n. vartin mittaista jaksoa kuvattua vuodessa ja ihan hyvällä mallilla ollaan toistaiseksi. Tulossa olevista jaksoista on lyöty lukkoon Paul Naschy / Hammer -kunnianosoitus Bring Me the Blood of The Werewolf. Muita jaksokonsepteja on mm. pornojakso, college-komediajakso, Natsiopisto, Nunnaninjat ja mitä näitä nyt oli. Ehdotelkaa meille hyviä konsepteja!
 Jos ja kun haluat olla mukana näissä unohtumattomissa tuotannoissa, suosittelemme että täytät oheisen lomakkeen

Alla CamIcen reportaasi Video Cop -kuvauspaikalta, Terminator Commandon kiihkeistä kuvauksista!

Kirjoittanut: Ville Lähde KLO 13:33

Tunnisteet: Video Cop, 80's, Matti Kuusniemi, Antti Murtonen, Andres Pass, trash video, Video, Ville Lähde, vhs

sunnuntai, 24. tammikuu 2016

Esituotantoa: pienoismallin rakentaminen...

Trash Video on uuden elokuvan esituotantovaiheessa ja monenlaista hommaa on tekeillä ennen varsinaisia kuvauksia. Kun käsikirjoitus on valmis puretaan se kohtauksittain osiin ja mietitään miten kukin osa halutaan toteuttaa. Aiemminkin blogeissamme olen hiukan avannut omaa näkemystäni siitä, miten haluan leffoja tehdä. Haluan aina tehdä jotain uutta tai uudella lailla eikä tarkoitus ole toistaa samoja temppuja tai mennä siitä missä aita on matalin. Kyseessähän on harrastus joten on kiva haastaa itseään keksimään erilaisia tapoja toteuttaa juttuja.

Koko porukkamme on hengeltään (yllätys yllätys) melko old school-henkistä. Ennen vanhaan tehtiin asiat tyylikkäämmin ja aidommin ja vaikka lopputulos esim erikoistehosteissa ei aina olisikaan yhtä realistinen kuin nykyaikaisissa tietokonesimulaatio-elokuvissa on "oikeasti tehdyissä" tehosteissa aina parempi meininki. Ei sillä etteikö Trash Videon elokuvissa olisi ollut 3D-tehosteita. Toki on ollut ja tulee olemaan jatkossakin, mutta tietokone-efektien tekeminen on nonlineaarista. Efektiä voi alkaa tehdä mistä vaiheesta vaan ja jatkaa miten haluaa. Sitten kun mallit ja ympäristöt on valmiina voi efektiä testailla erilailla niin kauan ja eri kuvakulmista kunnes löytää mieluisen tavan.

Perinteisellä tavalla, esim pienoismalleilla tehtävissä efekteissä pitää edetä tarkasti suunnitelman mukaan vaihe vaiheelta ja kun on kuvaamisen aika ei usein voida ottaa kuin yksi otto. Tämä pakottaa efektiä tehdessä suunnittelemaan kaiken paljon tarkemmin ja huolellisemmin ja luo huomattavaa jännitystä kuvaustilanteeseen. Pitäähän elokuvan tuntua joltain jo tekovaiheessa, vai mitä :D

Tulevasta elokuvasta en vielä tässä vaiheessa paljasta paljonkaan, mutta ajattelin että tekisin sarjan blogauksia efektien tuotannosta ja näiden kuvien perusteella voitte sitten kukin arvailla ja veikkailla millaista tuotantoa meiltä on tulossa.

Tässäpä siis ensimmäinen esituotantoblogaus olkaa hyvä, aiheena Pienoismallijunavaunun rakentaminen (Veturista tehdään myöhemmin blogaus erikseen). Vaunu ei perustu mihinkään piirrustuksiin vaan netistä löydettyjen valokuvien pohjalta aloin miettiä mistä aineksista vaunu syntyisi oikeisiin mittoihin kätevästi, sillä ostettavat koottavat junasetit olivat huomattavan kalliita ja helposti saatavilla olevat aivan liian pieniä.

Mittakaavamme oli sellainen, että yhtenä päivänä junaa ruokapöydässä miettiessäni katsahdin maitopurkkiin ja aloin mittailla. Sen mitat olisivat juuri hyvät joten siitä tehtäisiin runko.


Junanvaunun rakenne oli enemmän tavaravaunumainen joten ei tarvittu kuin yksi ovi keskelle ja ehkä pieni ikkuna yläreunaan.


Vaunun ulkopinnan piti olla lautapaneelia, joten soitin Harrasteeseen ja kysyin että olisiko heillä jotain jäätelötikun kokoisia keppejä, joista saisin tehtyä laudan näköistä. No heillä oli jäätelötikkuja 100kpl paketeissa alle 3? hintaan joten käväisin hakemassa samantien kolme pakettia.


Jäätelötikku sinänsä oli liian leveä ollakseen uskottava tämän mittakaavan lauta, joten jokaisen tikun keskelle piti tehdä ura jotta yksi tikku näyttäisi kahdelta laudalta. Tikut ovat melko pehmeää puuta, joten mattoveitsellä sai hyvin viillettyä tikkuun kolon.


Kun tikuissa oli keskellä ura niin niistä piti vielä katkoa pyöristetyt päät pois, tämän tein aluksi lehtisahalla, mutta lopulta totesin että sivuleikkurit hoitavat saman homman helpommalla.


Sitten vaan erikeepperiä tölkin pintaan ja tikkuja vieretysten. Vasara sai toimia painona pitämässä tikut tölkkiä vasten kuivuessaan.


Vaunun etupäähän mittailin pienen ikkunareiän ja tein tikuista sopivan mittaisia tähän.


Vaunun päätyyn, siihen päähän josta maitotölkin nokka leikattiin pois,  piti tehdä päätyseinä ja se piti kiinnittää tölkin sisäpintoihin tukevuuden lisäämiseksi. Leikkasin munakennosta taustan tikuille ja laitoin tikkujen ja munakennon palasen väliin pahvisiivekkeet, jotka liimasin sitten vaunun sisäseinään.


Tässä vaiheessa vaunu alkai jo näyttää hyvältä, ainakin jos käytti tarpeeksi mielikuvitusta. Samalla tapaa jatkoin tehden toisen päädyn ja takasivun ja sitten olikin jäljellä enää katon tekeminen.


Katon rakenteen päätin tehdä niin, että pohjalla olisi pyöreäksi muotoiltuja jäykkiä pahveja ja päällä Muumi-ruoka-alustasta leikattu muovinsuikale.



Tein muovinpalaan X:n muotoiset viillot sopiville kohdille ja tungin niistä läpi tulitikut. Tulitikut sitten ohjasin suoraan muotoonleikattujen pahvinpalojen aaltokuvion väliin ja mukaan vähän liimaa. Tämä kiinnitystapa oli yllättävän helppo ja todellakin yllättävän kestävä, joten se sai riittää.



Junan pohjarakenteet päätin tehdä sitten kun olisi kuvaustsen aika niin tehdään ne suoraan sellaisiksi kuin mitä tarvitaan, niitä ei kuitenkaan tulla juuri kuvaamaan. Tässä vaiheessa luovutin vaunun maalattavaksi toiselle kaverille ja itse rakennan vielä toisen samantyylisen vaunun.

Lisätään taas blogauksia aiheesta kun hommat etenee!



Kirjoittanut: Matti KLO 17:32

Tunnisteet: hervanta, juna, pienoismalli, trash video, vhs, jäätelötikku

lauantai, 28. marraskuu 2015

Juhlajätkät verkkokaupan lopetus ja kreizit videovuodet

Vuodesta 2008 lähtien toiminnassa ollut juhlajatkat.tv / partyboys.tv domain erääntyy maksettavaksi servereineen jälleen vuodenvaihteessa. Trash Videon jäppiset ovat päättäneet että domainia ei enää jatketa, joten juhlajatkat.tv sivusto siirtyy ajasta ikuisuuteen tammikuussa 2016. Juhlajätkiä kyllä näkee vielä senkin jälkeen netissä, ainoastaan domain muuttuu meille kätevämpään juhlajatkat.trashvideo.fi osoitteeseen. Lopullisen loppunsa kokee kuitenkin Trash Videon verkkokauppa, joka sijaitsee juhlajatkat.tv:ssä. Olemme katsoneet turhaksi siirtää tai rakentaa verkkokauppaa uudestaan Trash Videon sivuille, koska tilausmäärät ovat yksinkertaisesti liian pieniä, jotta sitä ei kannata edes harrastusmielessä tehdä. Näin sulkeutuu yksi pala suomalaista harrastevideohistoriikkiä, joten tässä välissä on hyvä hetki avata hieman Trash Videon leffa"bisnestä" vuosilta 1996-2016.

Vuonna 1996 valmistui kaksi kyrvänkovaa Trash Video -elokuvaa Avaruuden teurastajat ja Kovat Jätkät. Silloin keksimme nauhoittaa nämä kaksi elokuvaa ja edellisen vuoden Verirahat samalle kolmen tunnin VHS-nauhalle ja myydä kasettia halukkaille koulukavereillemme. Niille muutamalle. Tällä kädestä käteen -tekniikalla levitettiin myös Kovat Jätkät 2, Hervanta Homicide, Hervanta Homicide  2000 ja Loukku sekä Murhapukki -kasettejamme ja Trashin maine kasvoi pikkuhiljaa verenjanoisen roskaleffayleisön keskuudessa. Tällä tavoin saimme muutamia satoja markkoja kassaan ja näin pystyimme ostamaan tyhjiä videokasetteja videokameraamme ja mustaherukkamehua ilmaan roiskumaan!
Antti Oletko kyllästynyt vanhoihin elokuviin -mainoksessa (1996)

Vuonna 2003 avattiin uudistunut Trashvideo.org saittimme, joka piti sisällään myös verkkokauppa ominaisuuden. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia leffojen levittämiseen, koska nyt Trash Videoista kiinnostunut tyyppi pystyi helposti näkemään saatavilla olevat VHS-filmit ja niiden hinnan ja tehdä automatisoidusti videotilauksen, jonka me Trash Videolla sitten pakkasimme ja kiikutimme kiltisti postiin. 

Trashvideo.org:n verkkokauppa vuonna 2004

VHS-kopioiden valmistaminen oli kaikkea muuta kuin herkkua. Koska kotelolla varustettuja tyhjiä 90 minuutin nauhoja ei varsinaisesti löytynyt ihan joka kaupan hyllyltä, harrastimme eräänlaista VHS kasettien kierrätystä. Homma toimi niin, että hamstrasimme kirpputoreilta tai esimerkiksi Tampereen elokuva-aitasta n. 10 markan VHS-leffoja, joiden päälle nauhoitettiin omaa tuotantoamme. Kasetin alkupeäinen tarra revitiin irti ja oma tarra liimattiin päälle. Kansipaperi korvattiin tietysti omalla. Muistan katkerasti sessioita, joissa revimme sormet verestäen sitkeitä kasettitarroja pois netanttilasta tilatuista Ally McBeal -kaseteista. Muistaakseni tilasimme kyseistä herkkua 40 kappaletta hintaan 9mk/kpl samoin kuin Konttorirottia.  

Oma ongelmansa oli myös nauhojen kunto, jota ei ikinä voinut tietää ennalta ja sen tarkastamiseen olisi kulunut tuhottomasti aikaa. Kuvitelkaa kuinka paljon vituttaa, kun on nauhoittanut puolentoistatunnin ajan videota toiselta nauhurilta toiselle ja sen jälkeen tarkastaa lopputuloksen, vain huomatakseen että kasetille on tallentunut vain suttuista lumisadepaskaa! Eikä nauhojen saatavuuskaan aina ollut taattua: 1990-luvun loppupuolella 10 markan leffat alkoivat olemaan harvinaista herkkua. Kaunis kiitos kuuluu Elokuva-aitan symppikselle Heikki Kauppilalle, joka tuki toimintaamme keräämällä kympin leffoja syrjään meitä varten ja monesti antoi näitä ilmaiseksikin (mm. kassillinen homopornoa meni hyötykäyttöön). Jos jollakulla näitä kotikutoisia Trash Videon alkuaikojen VHS-virityksiä on tallessa, kannattaa katsoa ohjelman loppuun. Sieltä saattaa löytyä päälle vedettyä edellistä elokuvaa, ehkä juuri sinun Trash -leffan perästä löytyy homopornoa!  

VHS-kausi huipentui Mies Hervannasta elokuvan VHS-julkaisuun vuonna 2003, jolloin monistimme virallisessa monistamossa 300 kappaletta kyseistä leffaa. Monistaminen ei ollut ilmaista lystiä (en millään muista mitä maksoivat), mutta säästyimme isolta vaivalta teetättämällä kasetit monistamossa!

Tältä näyttää 300 kappaletta uunituoretta Mies Hervannasta -VHS nauhaa

Mies Hervannasta kasetin monistuksen aikaan oli DVD:n valtakausi jo alkanut. DVD:n alkupään ongelma indieleffantekijän näkökulmasta oli DVD-aihioiden korkea hinta ja polttavien DVD-asemien toimintavarmuus. Vuonna 2004 aika oli kuitenkin kypsä ja silloin julkaisimme ensimmäisen DVD-levymme, Juhlajätkät -sikailu DVD:n, joka piti sisällään kaikki viisi juhliksen protojaksoa ja sikana extraa. 

Trash Videon yhdeksästä DVD-julkaisusta kolme oli prässättyjä, eli tehtaassa monistettuja levyjä. Muut poltettiin kotona. Juhlajätkät Season 1 tupla DVD:stä teetätimme peräti 1000 kopiota, Mies Hervannasta DVD:tä monistettiin 400 ja Nato Hervantaa 300 kappaletta (ellen väärin muista).


Nato Hervanta dvd-mainos vuodelta 2009

DVD-formaattiin siirtyminen oli huikea loikka eteenpäin indie-leffojen levittämisessä. Ensinnäkin kuvanlaatu oli huikeasti parempi, laatu monistaessa ei huonontunut, DVD levyt olivat nopeampia ja halvempia sekä helpompia kopioida kotitekoisesti. DVD:ihin sai tehtyä hienoja menuja ja lisättyä extroja kuten dokumentteja ja kommenttiraitoja. Sokerina pohjalla oli myös se, että DVD:t olivat kevyempiä ja näin niitä sai lähetettyä helpommin ja halvemmin postitse. Suomen postilaitos on myös ollut yksi haaste leffakaupan pyörittämisessä. Jatkuvasti nousevat postikulut ja pakkausrajojen kiristyminen on aiheuttanut meille (ja taatusti muille saman asian kanssa painiville ihmisille) reippaasti harmaita hiuksia. Nykyään yhden VHS-kasetin lähittäminen postitse maksaisi jo niin paljon että se olisi enemmän kuin mitä me aikanaan pyysimme per nauha. Hyvä suomi!

DVD-myynti sujui 2005-2010 vuosina ihan semi ok. Myynneillä pystyimme rahoittamaan leffaprojektejamme ja sillon tällön tarjoamaan kuvausryhmän edustajille muutamat karonkkabisset. Tässä kohtaa haluan painottaa että missään tapauksessa toiminta ei ole ollut rahallisesti kannattavaa tai työhön nähden missään nimessä järkevää liiketoimintaa. Mutta harrastuksena leffan teko on mitä mahtavinta puuhaa!

2000-vuosikymmenen puolestavälistä alkoi kenttä muuttua merkittävästi. Googlen ostaessa Youtube-videopalvelun, alkoi Findie-skenessä murros, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä. Youtuben (ja vastaavien videopalvelujen) myötä oli mahdollista levittää nopeasti ja tehokkaasti elokuvaansa kansainvälisesti netin yli. Katsoja pystyi nyt katsomaan leffan suoraan selainikkunasta eikä pitkiä tiedostonlataus-sessioita tai kodekkien asenteluhelvettiä tarvinnut enää käydä läpi. 

Youtuben ja muiden suoratoistopalvelujen vaikutus näkyy luonnollisesti myös DVD ja Blu-Ray myynnin laskuna. Alan isot toimijat ovat selvästi vähentäneet katalogiaan koko 2010-luvun ja enää on turha odottaa pohjoismaisia julkaisuja extroineen marginaalileffoista. Leffojen keräily on muuttumassa katoavaksi kansanperinteeksi ja peruskatsoja katsoo nyt viihteensä Netflixistä tai Yle Areenalta tai ties mistä suoratoistopalveluista. Kirjoituksen tarkoitus ei kuitenkaan ole kritisoida suoratoistoja ja pillittää menneiden aikojen perään. Ei. Ajat muuttuvat ja tekniikka kehittyy. Hyvä niin. On vain itse pysyttävä perässä.

Juuri tämän takia siis ajamme alas Juhlajätkät verkkokaupan. Hyvinhän se on palvellut: tietokannoista laskin että alkuperäisessä Trash Video -kaupassa oli yhteensä 506 tilausta n. viiden vuoden ajalta ja Juhlajätkät -kaupassa oli 571 tilausta n. seitsemältä vuodelta (vain 250 tilausta tällä vuosikummenellä). Eli yhteensä 1076 tilausta käsitelty about 12 vuoden aikana. Nappikauppaa kyllä, mutta se on auttanut Trash Videon rahoittamaan elokuvansa. 

Kaikki leffamme on katsottavissa youtubessa. Huono puoli siinä on että rahaa sieltä on vaikea saada uusia projekteja varten. Uskon vahvasti että yhteisörahoitus tulee olemaan järkevin tapa rahoittaa indie-leffoja Suomessakin. Yhteisörahoituksen konseptin pitää vain kunnolla rantautua maahamme.

Lopuksi kiitos kaikille leffojamme tilanneille ja meitä tukeneille ihmisille! Vuonna 2016 on tiedossa lukuisia uusia kujeita!


Juhlajätkät verkkokaupasta sai aina sitä mitä tilasi!

Kirjoittanut: Ville Lähde KLO 12:29

Tunnisteet: avaruuden teurastajat, verkkokauppa, youtube, Hervanta Homicide, Kovat Jätkät, dvd, Mies Hervannasta, vhs, elokuva-aitta, juhlajätkät